The Knitting Olympics - Team Finland

Neuleolympialaiset - Suomen joukkue 10.-26.2.2006 Paralympiakisat 10.-19.3.2006



sunnuntaina, helmikuuta 26, 2006

Villikanille olympiahopeaa tiukan taistelun jälkeen

Suorituspaikka 26.2.2006
Suomen olympiajoukkueen jäsen Liinu Villikani jäi toiseksi loppuottelussa tiukan taistelun jälkeen sunnuntaina. Kilpailun aiempi osuus enteili hikistä finaali-iltapäivää. Kolmen lisätyön tekeminen turnauksen aikana oli urheilijalle kuitenkin kohtalokas: suorituksen osat ovat valmiit, mutta yhdistäminen puuttuu
.

– Nyt on tyhjä olo. Olympiakultaa on niin harvoin mahdollisuus voittaa. En tiedä tuleeko minulle enää urani aikana vastaavanlaista mahdollisuutta. Seuraaviin olympiakisoihin on taas neljä vuotta, Villikani murehti MTV3:lle.
– Päätössummerin soidessa oli kyllä täysin voimaton olo, Villikani jatkoi.
Olympiafinaalin voitto jäi kuitenkin vielä haaveeksi.
– Oltiin osa ottelusta liian passiivisia ja annettiin muille töille tilaa ja aikaa. Tappio varmaan jonakin päivänä tuntuu hyvältä, mutta nyt se tuntuu isolta pettymykseltä, Villikani tuumi.
– Meillä oli [hiha]sauma voittaa tämä koko juttu, mutta se meni ohi, Villikani harmitteli.
– Ensin haettiin vähän tuntumaa ja asetelmia ja sitten lähti myllyt käyntiin, Villikani näki.

Asenne kunnossa
Urheilija Villikanin huoltaja herra AT sanoi urheilijan olleen oivassa vireessä läpi olympiaturnauksen. Hänen mielestään urheilija lähti mukaan oikealla asenteella.
– Aika normaalisti lähdettiin mukaan. Ei ollut mitään ylilatausta ja minusta hän pelasi sitä peliä, jota hän on pelannut koko turnauksen. Kolmas ylimääräinen kudintyö kolmannen erän alussa vaikutti vähän [tunnelmaan], mutta pystyttiin kuitenkin pelaamaan omaa peliä senkin jälkeen, AT kertaili.
Oman uran menestysten joukossa olympiafinaalille oli heti vaikea löytää paikkaa.
– Hieno oli pelata olympiafinaali, mutta sitä olisi halunnut voittaa sen. Kultamitali jäi ottamatta, mutta kyllä tämä saavutus jonakin päivänä on jossain siellä aika korkealla, Villikani itse tuumi.
Finaalitappiosta huolimatta huoltaja AT piti olympiaturnausta Villikanin uran uutena menestyslukuna.
– Häviö tuntuu aina häviöltä. Mutta jos tarkastellaan tätä turnausta tilastojen valossa, urheilijamme on tehnyt uskomattomia asioita, AT mietti tilastopaperi kädessään.

Villikanin välinerikko pahaan paikkaan
Eräällä kanssakilpailijalla kävi sunnuntaina tuurintynkäkin puolellaan, kun Liinu Villikanilta hajosi kolmannen erän aloituksessa eräs väline, kanssakilpailija pääsi tekemään finaalin voittotyön puoli-ilmaiseksi.
– Yksi hajonnut pyöröpuikko pahassa paikassa... Tämä on urheilun dramatiikkaa. Onni on kuitenkin yrittävän puolella, AT mietti sortumatta jossitteluun. – Kolmannen erän alku vaikeutti peliämme. Energiaa kyllä oli vielä kolmannen erän puolivälin jälkeen.
Villikanin suoritus ei ollut loppuottelussa yhtä iloittelevaa kuin oli ollut turnauksessa aiemmin.
– Kanssakilpailijoina oli tosi taitavia urheilijoita, jotka osaavat pelata joukkueena isossa kaukalossa. Heidän suorituksensa seuraan on vaikea iskeä,
Lankahamstereissa tälläkin työllään hyvin sijoittunut Villikani on arvioitu jossain yhteyksissä jo ehtoopuolen pelaajaksi. Neljä kappaletta, resori ja päätellyt langat käyvät toipilaana elävälle Villikanille kelpo työnäytteestä.
– Villikani on pelikunnoltaan mahtava urheilija. Hän tekee kovaa hommaa, ekstraa ja pitää itsensä omalla ajallaan kansainvälisessä kunnossa, pääasiallinen huoltaja AT sanoi.
– Media aina henkilöittää näitä asioita. Villapaidan kutomisessa on meillä nyt hyvä mylly, mutta meidän pitää skarpata ja tehdä vielä paljon töitä, AT mietti.

Väsynyt mutta onnellinen
Väsynyt urheilija ei kuitenkaan viitsinyt väkisin kaivaa niin sanottuja hyviä asioita hävityn loppuottelun jälkeen. Hän pelasi läpi turnauksen loistavasti, mutta viimeinen rutistus jäi uupumaan. Turnaus kokonaisuutena oli ihan hyvä, mutta kokonaisuudet eivät juuri kiinnosta, kun hävittiin finaali.
– Sellasta se on. Joskus lankakerät pomppivat. Olisihan kerä voinut pomppia jo alkusarjan ensimmäisessä ottelussa. Kyllä meilläkin kävi tuuri täällä, Villikani puhisi.
– Hieno taistelu, hieno taistelu, Villikani sopersi ja nuolaisi ylähuultaan.

Villikani ei vielä tappioon päättyneen loppuottelun jälkeen osannut sanoa, jatkaako hän uraansa joukkueessa.
– Jaa-a, en tiedä, jatkoa on ehkä nyt tässä turha spekuloida, Villikani sanoi.
– Saappaat jalassa kaaduttiin. Tehtiin tästä hieno turnaus. – Käsi sydämellä voin sanoa, että tämä oli minun urani hienoin turnaus. Sääli vain, että emme pystyneet tuomaan kultaa Kaninkoloon. Kyllä kai tämä hopeakin näyttää sitten joskus kivalta.
– Muisto elää, koko joukkueen kanssa on kyllä mahtava pelata. Siitä on suuri etu, kun tietää mitä ketjukaverit tekee siellä, Villikani tuumi.

Voitto, sittenkin!

Lääh ja puuh. Maalissa vihdoin. Ei siis sillä että olisin tämän koko ajan käyttänyt tuon neulomiseen. Ei toki, aivan liian tylsä tekele moiseen. Ihan äklö möhkökin siitä huivista tuli, mutta onpahan valmis. Kuva ja speksit.

Onnittelut kaikille muillekin joukkueen jäsenille!
Olemme olleet ilmeisen menestyksekkäitä.

Maalissa!


Tänään otin hurjan loppukirin ja sain kuin sainkin toisenkin sukan määräajassa valmiiksi! Mikä siinä onkin, että se toinen sukka on aina paljon tylsempi tehdä kuin se ensimmäinen?!

Joka tapauksessa tässä kuva pingotuksessa olevista sukistani. Siinä ei siis ole kahta räsymattoa vierekkäin, kuten avokkini kommentoi kuvaa ;-D


Voitto!

Viime metreillä sormet sauhuten huivi valmiiksi! Paniikki nostatti hikeä otsalle ja alkoi jo vähän hirvittää, mutta hyvä tuli! Kuvia ei vielä, kun ei ole kameraa, ilmoitan sitten kun niitä saan. Laitan molemmat huivit esille kunhan tuo omppu on saatu blokattua. Kiitokset kaikille kanssakilpailijoille ja annetaan tulen palaa jatkossakin!

Maalissa minäkin!

Sain minäkin olympiaurakkani valmiiksi! Välillä kisainto hiipui (ylikuntoa?), mutta sitten alkoi taas lanka luistaa. Omia kultajuhlia kyllä himmensi se, että juuri maaliin päästellessäni jääkiekkokulta meni sivu suun.

Tässä linkki puserokuvaan
Ohje Talvi-Novita 2005, malli 7, lankana Isoveli.


edit: poistettu blogilinkki ja kuvalinkkiä muokattu - tikru

Mitalikahvit täälläkin

Kepler valmistui myös tänään, hihat kiinnitettiin ja langat pääteltiin iltapäivällä. Kuva seuraa viimeistään puolen viikon maissa, kun hamsterikuukausi loppuu. Kiva neule oli tehdä ja Aino on edelleen kivaa lankaa, vaikka kakkoslaadussa olikin kyllä aika paljon epätasaisuuksia ... mutta hinta kyllä niin mukava, etten valita :-). Hyvin olin osannut ottaa itselleni sopivan haasteellisen työn ja aika meni aika hyvin nappiin. Kudoin kyllä todella vähän kisojen aikana, koska oli pakko keksiä aktiivisesti pienelle miehelle tekemistä äidin katsoessa kisoja :-).

Onnea kaikille muillekin mitalisteille ja eikun treenaamana seuraaviin kisoihin :-).

Valmista lopultakin.

Eihän siitä Fifiä tullut, mutta shaali kuitenkin :)
Kuvia ja jorinoita blogissani enemmän.
Olen kuitenkin hyvin hyvin tyytyväinen saavutukseeni.
Vaikka sukset lipsuivat ja monesti latu oli hukassa ja lumenpeitossa, silti pääsin jotenkuten maaliin.



edit: Muokattu otsikkoa - tikru

Tadaa!!!!!

Täs tää nys sit o.

Clapotis, lankana Wool, puikot 4 mm bambupyöröt. Lankaa meni 190 g. Valmistui tiistaina, 21.2. Suomi-Saksa jääkiekkomatsin aikana.

Maalissa!

Tänään sain vihdoin viimeisteltyä kisatyöni. Kuvia valmiista neuleesta löytyy blogistani. Alunperin minun piti tehdä Honey, mutta toisena kisapäivänä tulin toisiin ajatuksiin ja teinkin Bethin Rowanin Ribbon Twist Collectionista.

Kuvia Klaralundista

Kuvia Klaralundista löytyy blogistani: http://villaaylle.blogspot.com/

Tuhannet kiitokset Tikrulle joukkuejohtajan toimimisesta. Monica



edit linkkiä säädetty - tikru
Mun tekemät siniset 7-veikan sukat valmistui JUURI. huih! viime metreille meni. Kuvaa tähän hätään ei ole.

Joukkue Tekele & Tuunaus raportoi

Tekele & Tuunauksen neulojat ovat suihkineet maaliin. Kuten oikeassakin joukkueessa, osalla kisa tyssäsi kesken koettelemuksen, mutta se ei suinkaan lannista naisiamme, vaan T&T kääntää katseensa jo kohti Beijingiä ja kesää 2008. Suunnittelemme harjoitusohjelmia, järjestämme korkean- ja matalanpaikan leirejä, panostamme välineisiin, testaamme puikkoja ja lankoja ja hiomme joukkuestrategiaa.

Työnsä ovat saaneet valmiiksi ainakin Piikkari, Annu, Marsvin, Annash ja Päivi. Ladulle joutuivat jäämään Mn ja Met. Vielä on aikaa olympiatulen sammumiseen, kannustamme loppuun asti loppujoukkuetta maaliviivan yli. Viimeisimmät tiedot löytyy T&T:stä.

edit: Johannan Clapotis valmistui myös.
Päivi ei (vielä) bloggaa T&T:ssä, mutta on siis saanut huivin valmiiksi. Kuvia varmasti ilmestyy T&T:hen myöhemmin.


Kiitokset kisablogin emännälle ja kaikille osallistujille. Olympialaisten ja Helsingin hengessä: tärkeintä on osanotto! Tätä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta on vaikea sanoin kuvailla, kiitos, että sain ja saimme olla mukana.

Jesh!

Voitto kotiin! Mä tein sen, sain oman kilpailutyöni (Forecast) valmiiksi. Aluksi suhtauduin vähintäänkin skeptisesti siihen, kykenenkö neulomaan kokonaista villapaitaa reilussa kahdessa viikossa, mutta nyt tämäkin on nähty. Etenemistä kylläkin edesauttoi monen päivän sairasloma, mutta väliäpä tuolla. Kadonnut puikkokin löytyi, kun vähän uhkaili. Jakku istuu ja napit miellyttävät. Nyt mitalikahvit ja sitten spinningiin. Koetan huomenna ottaa paremmissa valaistusolosuhteissa kuvia jakusta, väri on kohtuullisen tumma jo valmiiksikin. Kylläpä itsensä voittaminen tuntuu hyvältä. Kiitokset kaikille joukkueen jäsenille sekä Tikrulle kisablogin emännöinnistä.

Lopputilitys

Taktiikan muutos petti ja kulta jäi puikoille.

Alunperin oli siis tarkotus tehdä itse suunnitellut hihanjatkeet, elämäni ekana palmikkoneuleena. No, nälkä kasvaa syödessä ja kun yksi isohko koulujuttu siirtyi niin suunnittelinkin paidan, koska sillä hetkellä oli ihan selvää, että hihakkeet saan helposti valmiiksi. Takakappale ja toinen hiha sitä sitten valmistui, mutta jo toissa päivänä oli täysin selvää ettei kultaa minun kaulassani nähdä. Siinä se!..paidan suunnitelmasta olen kyllä valtavan ylpeä.

Onnea kaikille kultamitalisteille..olette sen ansainneet!!

Maaliviiva häämöttää...

Nyt on loppukirin paikka. Omppua on tehty nyt 29 mallikertaa, jos teen yhtä ison kuin ohjeessa, niin jäljellä enää 5 mallikertaa. Kyllä tämä valmiiksi tulee! Ensimmäinen työni, oranssi branchin out -huivi tuntuu tosi pieneltä ja lyhyeltä tämän uuden tulokkaan rinnalla. Huh! Vielä tankkauskierros kauppaan ja loppuseremonioita odottaen taas kutimen ääreen.

Tsemppiä kaikkien loppukiriin!!

And the winner is...

Minäkin voitin! Jipii! :)

Listaa mitalisteista

Tuossa pikaisesti peliä odotellessa keräsin Yarn Harlotin olympialistalta joukkueemme jäseniä, jotka ovat mitalin saavuttaneet (keräilin siis sitä yhteisilmoittamista varten).

Nämä löysin..

Tikru - Kiri shawl
Tuulia - mittens of own design
Ziina - sweater from Verena Magazine
AnneM - Mystery Shawl
tuitu - knit first pattern from foreign language - Clapotis
Villasukka ("woolly sock" in English) - Branching Out
Pirre - Clapotis
Johanna - Birch
mippe - Branching Out
Johanna K. - Lace Cardigan
Joko - Birds eye shawl
Sirpale - Mariah from knitty
Minna - fifi-scarf
Tiina V. - Ene's Scarf
Tiina - design and knit a felted handbag
derea - One skein wonder
Kristel - Coloured knitting sweater (not informed the project at the beginning)
Miikkuli - Fifi shawl
Milja (10 years old) - Kettle holder
Mursuliina - pair of socks
HeliP - lace scarf
Monica W. - Modified Klaralund
Koukuttaja - sweater
Mari - Hourglass sweater
vikke* - baby cloth
Katri - a cardigan with lace in the hem and sleeves
Kati - pasmina scarf
KatjaL - Mystery Shawl 1.
Jepy - shawl
Mari-Johanna - clapotis ( was toddler size fair isle)
golden - two pairs of socks
Helminalle - sheep pullover
Helminalle (Daughter 10) - scarf
Helminalle (Son 6) - key ring
Helminalle (Son 8) - wristwarmer
Katja K. - Flower basket shawl
Zausa - sweater with striped sleeves
Hanna - child's sweater with raglan sleeves
Leena - tablecloth
Omena - child cardigan
Santra - bolero
Hanna G - long cardigan
Anne - socks
Susanna V - Clapotis
Tasajora - toy dog
Anna K - Forecast from Knitty
Maartsi from Finland - red&white pullover with a figure of a snowflake
Kirjovehka - Tiina - first lace scarf ever: Fifi
Kvilla - socks
Niina - socks
Pauliina L. from Finland - Beth (was Honey) from Rowan's Ribbon Twist collection
Paivi - a sweater or a shawl
Jonna - Icelandic style lopi pullover (child size)
Stricker - Kepler
Anna - Candle Flame shawl
Nanna - Hourglass Sweater
Teija - Knee High Socks
Berni - tie front bolero with trumpetsleeves


Osan valmiista mitalisteista oon käyny kurkkimassa tekijöitten blogeista, mut ilmoitelkaa ihmeessä tännekin kun valmistuupi. Helpottaa montaa hommaa.

Puuttuvia, joita en täällä joukkueen blogissa olevalla nimellä kv-listalta löytänyt ovat mm.

t&t piikkari
pirjetta
stitchy fingers
tilkkusisko
nättirätin eija
t&t marsvin
t&t anNu
t&t Johanna
t&t Päivi
Riina
lappis

edit - päivityksiä su 26.2.klo 2300 ..

Kuva lopputuloksesta

Ihku Hourglass taas vähän omituisen värisenä (blogissa lähes mustana).

Maalissa siis lopullisesti virallisesti minäkin.

M

I finished this on Friday


but I wanted to wait until a picture could be taken before posting.

maitohapoilla...

tiukille menee, mutta valmistunee kuitenkin ajallaan minun työni. Vielä puoli hihaa. Apujoukkoja käytin pingotukseen, mutta kenties se on luettavissa huoltotiimin tehtäväksi. Kamera on poikasen mukana Tampereella ja tullee vasta keskiviikkona kotiin...

Torinokoira on valmis!


Vaikka useimmat olivat maalissa ennen mua, on voittaja-fiilis! Torino-koira on vihdoin valmis! Lisää kuvia hikisen matkan varrelta näet täältä. Blogissani olevista kuvista näkee, ettei Torino ole mikään koiranpentu, vaan iso koira :)

Tiukille meinasi mennä!


Täälläkin valmista, tosin ollut jo pari päivää. Loppurutistus oli äärimmäisen tiukka, monta iltaa neuloin ihan koko ajan. Sitten loppuviimeistelyyn menikin pari päivää, onhan se pingotus aika haastavaa... Tämä oli mulle just sopiva olympiatyö; lapset vievät kuitenkin paljon aikaa, ja joka päivä ei välttämättä ehdi tehdä mitään. Mutta opin mielenkiintoisen asian; minä pystyisin tekemään vaikkapa villapaidan 16 päivän aikana! Clapotiskin oli aikas iso työ, ja silti tein myös paljon muutakin välillä.

Tää kiittää järjestäjiä ja joukkuetta ja lähtee juomaan ansaitut kisakahvit!

Maaliin kaikkensa antaneena

Valmis se on täälläkin, Clapotis nimittäin!! Kuvia tulossa tänään. Olimme matkailemassa koko viikon ilman nettiä, joten ilmoitus tulee vasta nyt. Huivi valmistui kuitenkin jo Suomi-Saksa jääkiekko-ottelun aikana. Malli on aivan ihana, mutta koska väri ei sovi mulle mitenkään päin, niin annoin huivin äidilleni, tosin otin kuvat siitä sitä ennen. Kuten sanottua, lisää voi lukea blogistani, jonne kirjailen enemmänkin tekstiä kunhan ehdin. kotiinpaluu viime yönä on verottanut voimia sen verran, että keräilen itseäni vielä kasaan. ja laitan kuvan tännekin kunhan saan ulos kamerasta.

Päivi.

Valmista on!


Tai itse asiassa oli jo eilen klo 22.05. Kaulurista tuli kiva ja lämmin. Mutta se ribbipipo. Novitan ohjeella siitä oli ihan kamalan iso, huomasin sen vasta kun yritin sovittaa sitä päähäni. Ja liian iso joustinpipo saa näyttämään pään ihan keilapallolta, uskokaa pois. Pipon kohtalosta kisojen jälkeen en ole vielä päättäny. Jos isompaa päätä ei sille löydy, luultavasti puran ja teen pienemmän.

Hyvä maku tästä jäi kuitenkin suuhun, kultamitalia odotellaan lettukahvien merkeissä.

Jännittäviä hetkiä edessä..

Muutamia tunteja ja lätkäpeli edessä. Onnittelut jo tavoitteeseen päässeille ja tsemppiä vielä silmukoita siirteleville. Joiltakin työ on jäämässä kesken, mutta eipä se menoa haittaa, seuraaviin olympialaisiin mennessä toivottavasti nekin työt on jo tehty. Osallistuminenhan se on pääasia.

Palkinnoista
Odottelemma alkuviikosta pari päivää, jotta nekin, jotka eivät ole koneen äärellä viikonloppuisin, saavat kertoiltua onnistumisistaan tai tankkauksen puutteesta, luiston heikkoudesta, yms. kisakunnon vaikuttimista.

Mikäli oikein käsitin-ajattelin, niin arvomme osan palkinnoista kaikkien tiimin jäsenten kesken ja osan mitalisaavutukseen päässeiden kesken. Käykö tämä kaikille?

Arvontapäivä voisi (tulee olemaan, ellei joku kiljaise vastaan) olla tiistai.

Kommentteja.

Väsynyt, mutta onnellinen

Neuletakki valmistui hyvin aikataulussa. Tänään viimeistelin ompelemalla napit ja nappilenkit. Työ onnistui hyvin ja siitä tuli sopivan kokoinenkin, vaikka hihat olisi voineet olla vähän kapeammat. Pidettyä tulee kuitenkin varmasti. Lopussa alkoi kisaväsymys vaivaamaan, mutta kunto riitti kuitenkin loppuun asti.




Melkein koko joukkue taitaa olla jo maalissa, mutta tsemppiä vielä loppusuoralla ponnisteleville ja onnittelut maaliin päässeille!

valmista täälläkin !

Sain äsken pääteltyä BO:n langat, mutta kamera on jonkin aikaa pois käytöstä joten kuvia siitä en saa. Oli hieno kokemus saada tehtyä ensimmäinen pitsityö kokonaan tehtyä alusta loppuun. Kuviossa oli kuitenkin oppimista, suoraan sanottuna jouduin vähän väliä lunttamaan kuviota loppuun asti. Kiitoksia Suomen tiimi hyvästä kannustuksesta ! :)

Olympiapannulappu valmistui!




Miljan olympiatyönä oli pannulappu. Tarkoituksena neuloa pitkulainen lappu, joka huovutetaan pesukoneessa. Lankana oli Lapin-mummon vanhoja jämälankoja, mutta punainen ei sitten ollutkaan huopuvaa villaa:(


Pettymystä kesti vain hetken verran ja niin Milja sitten päätti taittaa pitkulan kaksinkerroin ja ompeli sivut yhteen. Lopuksi virkkasi vielä ripustusnauhan.

Saanko esitellä:

Kisaurakan uuvuttama käsityönsankari jääpuikot kulmakarvoista roikkuen, käsivarret maitohapoilla ei jaksanut itse esitellä neulettaan. Uskollisten apurien avustuksella valmis työ saatiin kuitenkin kuvattua aamuauringossa hetkeä ennen kun maailman hiihtokerma starttasi 50 kilometrin urakalleen avaten näin vuoden 2006 olympialaisten viimeisen kisapäivän.

Kiitokset kisakumppaneille Suomen neuleolympialaisjoukkueessa, erityisesti Team Finlandin luojalle Tikrulle!
Hyvä me!

Kiitos ja halaus uskollisille kannustajilleni kotijoukoissa.
Työni ei olisi valmistunut ilman Widmerin käsivoidetta eikä viikonloppujen kirijuomaa Pepsi max Cappuccinoa (tai ehkä se olisi valmistunut mutta tuskaisesti sormet verille hiertyneinä kitkutellen innottomasti).

Mitään en kadu, vaikka jälkikäteen ajatellen paljon olisin voinut tehdä toisinkin. Urakkaa painaessa en paljon ehtinyt miettiä strategioita, ja ehkä hyvä niin koska valmista tuli aikataulussa.

Palkintojenjakoa ja mitalikahveja odotellessa seuraavasta neuletyöstään jo haaveilee,
Santra

Mission impossible

vihdoin!

olenpas ollut huono jäsen tässä joukkueessa, kun en ole ehtinyt tänne kirjottaa vielä mitään. ja nyt ilmoitan, että työ on valmis. huomasin vasta äsken, että blogin alussa on pyydetty kaikkia jättämään tietoja työstä ja valmisteluista yms. tänne on kuitenkin tullut niin paljon viestejä, etten varmaan puoliakaan ole ehtinyt lukemaan :( oonks mie viel mukana kumminkin kisassa? ja sitten vielä, kun kerran olen nyt vähän kaikesta pihalla, pitikö tästä suorituksesta nyt ilmoittaa vielä jonnekin kansainväliseen yhteisöön?




sukat tässä jalassa, ensimmäiset ala-asteen jälkeen neulotut :) niistä piti tulla ihan tavalliset sukat, mutta koska aloitin ne kärjestä, päätinkin matkan edetessä jatkaa kunnes langanpäät häämöttää. niin tuli ylisuoritus ja polvisukat! lankana possunpunainen nalle ja puikkoina addi 3 mm bambupötköt. mallina käytetty ullan kärjestä neulotun sukan ohjetta ja kuvio lainattu villasukalta. joustinneuleessa on kapeaa palmikkoa. hyvin iloinen olen tästä sukkakammon voittamisesta ja työn valmistumisesta. kaiken lisäksi on tullut katsottua urheilua telkusta neuloessa näitä.

onnea kaikille itsensä voittaneille neuleurheilijoille!!!

Napiton suoritus!

Piti keksiä joku klisee...no mut tossa ei ole nappeja niin muutin sitä vähän :D.

Eli Marin Hourglass v2.0 on valmis. Se valmistui juuri joten kuvia lisään huomenna kun se päivänvalossa näyttää muulle kuin mustalle möykylle... Samaan syssyyn saatte sitten strategiset tiedot sekä selvitystä tapahtumien kulusta.

Jotain löytyy jo nyt blogistani http://aquama.vuodatus.net

Nyt olen väsynyt mutta onnellinen, huippukunto ajoittui väärin ja ruumiinvammat hidastivat touhua...

Lisää huomenissa!

M